Tämä uskomattoman kamala väsymys vain jatkuu. Olen suorastaan lamaantunut. Aamut on joka päivä yhtä kamalia. En jaksaisi herätä, nukun liikaa ja sitten tulee tietenkin kauhea kiire. Töissä en saa mitään aikaan.

Odottelen kai vaan, että pääsisin elämään, "uutta elämääni". Eli haaskaan nyt muutaman kuukauden, elämällä "sitten vasta kun -elämää". Minua lamaannuttaa myös tämä kamala paine. Kun en voi puhua juuri kenellekään suunnitelmistani. En oikein saa mitään tolkkua ajatuksiini, kun en voi puhua niistä. Kasaan varmasti liikaa odotuksia sen suhteen mitä kaikkea teen sitku... Todennäköisesti olen ihan yhtä uupunut ja nääntynyt kuin nytkin. Kuormaa luultavasti kaksinverroin. Lisäksi tulee muiden aiheuttamat paineet; omat vanhemmat, mies...

Olen maalannut joitakin huonekaluja. Olen haalinut niitä kierrätyskeskuksesta ja kirpputorilta. Vielä pitäisi saada paljon kaappeja, sillä talossa ei juurikaan ole säilytystiloja. Tavaraahan on minulla paljon. Kirjoja laatikkokaupalla. Monenlaisia "aarteita" ja tarpeellistakin tavaraa. Harmi, kun ei pääse mittailemaan huoneita, niin voisi suunnitella ja ostaa valmiiksi. Minulla on kyllä kaikki tarvittavat huonekalut. Luultavasti kuitenkin jätän miehelle huonekaluja, ainakin lapsille pitäisi jättää sängyt. Missäs he muuten nukkuisivat, kun tulevat isän luokse. Vaikka oikeastaan kaikki huonekalut ovat minun. Jos veisin kaikki omani pois, miehelle jäisi patjat, televisio, yksi kaappi (jossa säilyttää omia tavaroitaan), pakastin. Suurin osa huonekaluista oli minulla, kun muutimme yhteen. Joitakin on ostettu sen jälkeen, mutta minun toimestani ja ennen kaikkea, minun rahoillani. Niin niin. Mies itse on kovin tarkka siitä, mikä kenenkin on. "Minun taloni" sen olen saanut kuulla kerran jos toisenkin. Mies on maksanut esim. TV -luvan jo useita vuosia. (Aluksi sen maksoin minä, koska telkkarikin oli minun). Senpä tähden hän mielestään voi määrätä TV:n katselusta. No, telkkarikin on nykyisin hänen. Ei siinä mitään, minä ostin joitakin vuosia sitten toisen telkkarin. Siitä sitten katson mitä lystään. HA ha. Tietokone on minun, pesukone on minun, mikrouuni on minun (ikivanha). Astiat ovat minun. No yhdet kahvikupit jäisivät, ne miehellä oli ennestään.

Ja mitä kaikkea onkaan hankittava uuteen taloon... ?

imuri digiboxi lumikola harava pyykkinaru/teline katuharja kattovalaisimia (tai niitäkin on jo kolme ostettuna tähän taloon, ei vain koskaan ole laitettu paikoilleen) Tä, eikö enempää? Mattoja? Niitä on uusia, vanhoja ja vielä vanhempia. Välttämättä en niitä tarvi, koirienkin takia en montaa mattoa lattioilla pidä. Verhoja ? No joo. Suunnittelin, että laitan vanhat perintölakanat uusiokäyttöön ja teen niistä verhoja.

Sitten on aika monta uutta rahanreikää tulossa. On maksettava TV -lupa, talon vakuutus, vesilasku, sähkölasku, vaihdettava ulko-oven lukon sarjoitus ja siihen avaimet. Jos aion saada seinille kaikki ne hyllyt ja taulut ja peilit joita suunnittelen tarvitaan koko joukko ruuveja ja koukkuja - ja akkuporakone, no, sen voi lainata.