Joka vuosi kammoamani joulu on tulossa. Vaikka jostakin syystä tänä vuonna ei kammota niin paljoa kuin aikaisemmin. Olen jopa pikkuisen innostunut joulusta ! Rakentelen ihan omaa jouluani talolla. Ei ei. Muuttamaan en vielä(kään) ole uskaltautunut. :( Mutta pikkuhiljaa olen koristellut ja sisustanut talon joulua. Kynttilöitä, paljon kynttilöitä, lyhtyjä ja valoja. Olen laittanut esille monia sellaisia joulutavaroita ja koristeita, jotka ovat odottaneet laatikoissaan oikeaa hetkeä ja tunnetta. Haluaisin niin kovasti viettää jouluni siellä. Olosuhteet ovat kyllä vähän ankeat. Lämminvesivaraaja ei toimi, joten joulusaunan saa ainakin unohtaa. En millään ehdi joka päivä lämmittää uuneja, niinpä muutaman päivän jäähdyttyään, talon lämmittäminen asumiskuntoon kestää tuntikausia.

Vaikka juuri askeettisuudesta ja slow life -tyylistä olenkin nauttinut. Ei mitään liikaa, ei mitään häiritsevää. Vain minulle tärkeitä asioita, täsmälleen siten kuin minä haluan. Vain radio/cd soitin. Useinmiten vain tulen loimotus uunissa. Ihanaa maalaisromantiikkaa ? Mitä vielä. Kaukana sisustuslehtien kiiltokuvista. Mutta en voi muutakuin hehkuttaa sitä tunnetta, mikä minut valtaa kun saavun talolle. Joka kerta haikeana lähden sieltä.

Pienen myönnytyksen olen tekemässä. Jos aion saada lapset mukaan joulun aikaan, aion hankkia telkkarin ja dvd -soittimen. He kun eivät ihan kympillä nauti samoista asioista kuin minä. Ymmärrän kyllä.

Jotain muitakin jouluvalmisteluja olen jaksanut tehdä. Pipareita ja joulutorttujakin on väsäilty. Suurin osa kohta syötykin. Mutta kaupasta saa valmista taikinaa ja nopeasti uusia. :)

Syksy on kieltämättä ollut raskas. Siksi tämä blokkailun vähäisyyskin. Välillä olen ollut melkoisen uupunut, kun olen repinyt itseäni moneen suuntaan. Salailu, päättämättömyys, epävarmuus tulevasta, kahden rinnakkaisen elämän eläminen, kaikki yhdessä on totisesti ollut voimia kuluttavaa. Tänä vuonna jo aiemmin tulleiden suruviestien jatkoksi, marraskuun lopulla sain kuulla erään sukulaiseni loukkaantuneen auto-onnettomuudessa vakavasti. Hengenvaaraa ei enää ole, mutta kuntoutuminen vie kuulemma pitkän aikaa. Todella ikävä joulu hänen perheelleen ja läheisilleen.